http://fi.wikipedia.org/wiki/Piihappo
Piihappo
Piihappo on yhteisnimitys muutamalle piin, vedyn ja hapen yhdisteille, joiden kemialliset kaavat ovat muotoa [SiOx(OH)4-2x]n[1][2]. Tärkeimmät piihapot ovat:
- ortopiihappo (H4SiO4)
- metapiihappo (H2SiO3)
- dipiihappo (H2Si2O5) ja
- pyropiihappo (H6Si2O7).
Nämä kaikki ovat varsin heikkoja happoja, ja ne liukenevat erittäin niukasti veteen. Esimerkiksi ortopiihapon happovakio pKa1 on +25° C:n lämpötilassa 9,84 ja pKa2 13,2. Kiinteässä olomuodossa ne voivat kondensoitua monimutkaisemmiksi polymeerisiksi piihapoiksi. Luovuttaessaan protoneja ne muuttuvat vastaaviksi silikaatti-ioneiksi.
Piihappoja voidaan valmistaa vahvempien happojen avulla vesiliuokoisista silikaateista, esimerkiksi natriumsilikaattiliuoksesta eli vesilasista. Tällöin piihapot saostuvat muodostaen silikageelia, joka yleensä sisältää myös piidioksidia, piihappojen anhydridia.
Merivedessä esiintyy liuenneena pieniä määriä ortopiihappoa (H4SiO4), ja sillä on myös biokemiallista merkitystä etenkin piileville, joiden solunseinät sisältävät piiyhdisteitä.
[muokkaa] Ravitsemuksellinen ja lääkinnällinen merkitys
Ortopiihappoa esiintyy useissa ihmisen kudoksissa kuten luissa, aortassa ja maksassa. Sen otaksutaan olevan ihmiselle välttämätön hivenaine, joskaan saantisuosituksia ei ole voitu määrittää. Sitä esiintyy ravinnossa koliinilla stabiloituneena. Sen puutoksen on kuitenkin todettu aiheuttavan vaurioita luustossa ja kollageenin vähentymistä[3] sekä eräiden tutkimusten mukaan myös hiusten ja kynsien haurastumista[4], abate brittle nail syndrome[5],
Viime vuosina on tutkittu, onko ravinnossa esiintyvä alumiini Alzheimerin taudin riskitekijä. Mikäli näin on, juomiin lisättyä piihappoa voidaan mahdollisesti käyttää taudin ehkäisemiseen[6][7][8], koska se toisaalta vähentää alumiinin imeytymistä ruoansulatuksessa, toisaalta edistää sen poistumista elimistöstä munuaisten kautta.
Inga kommentarer:
Skicka en kommentar